Nyt viimein valmistui viime keväänä antamani äitienpäivälahja. Ensimmäiset tekemäni oikeat kirjoneuletumput (vauvatumput ja Ailit olivat vasta sparrausvastustajia). Tekemiseen meni noin puoli vuotta - onneksi ei sentään aktiivisesti koko sitä aikaa, vaikka aikaa tumppujen parissa vietinkin tunnin jos toisenkin. Uskallan ehkä jo varovaisesti suunnitella uusiakin tumppuja, antautua lankakorista kuuluvalle Utunan lankojen kutsuvalle kuiskeelle. Lupasin nämä tumput valmiiksi alun perin ennen syksyn pakkasia, eikä nyt vielä kummempia pakkasia ole ollut, joten minähän olen melkein ajoissa. :D
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Leppävirran kintaat, olkaa hyvät!
Kierrätyshaaste
Törmäsin Viiniä ja villasukkia -blogissa kiinnostavaan haasteeseen, Garderoobi kierrättäen.
Aika tosin alkaa käydä vähiin, kun projekti oli tarkoitettu loppuvuodeksi. Ajatus on kuitenkin niin hauska, että halusin tuoda tämän haasteen tänne, jos vaikka joku muukin innostuu. Eli loppuvuonna (tai pidempänä, vapaasti määriteltävänä ajanjaksona, kun vuosi alkaa olla näin vähissä?) ei saa ostaa uusia vaatteita tai materiaaleja niihin, vaan uudet vaatteet tehdään kierrätysmateriaaleista. Minä en ole kyllä varma, olenko muutenkaan ostanut tänä vuonna uusia vaatteita... Uusista materiaaleista sentään olen jotain tehnyt. Loppuvuonna yritän tehdä itselleni jotakin vaatetta haasteen hengessä, kierrättäen.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Pöksyistä pipoksi
Epäonniset villahousuparat. :'( Eivät ehtineet olla käytössä kuin reilun kuukauden, kun jo eksyivät kuumaan kylpyyn. Tai siis pesukoneeseen, ja ihan väärään ohjelmaan. Taaperolle reilun kokoisista pöksyistä tuli pikkuiset peltipöksyt, huopuivat tosi tehokkaasti. Muutaman hetken mietinnän jälkeen sakset pääsivät töihin ja sain aikaiseksi elämäni helpoimman pipon. Pöksyt vaan poikki haarojen kohdalta ja sauma tilalle. Kolmevuotiaalla onkin ollut vähän vajausta piporintamalla, joten toisaalta tämä vahinko tuli ihan hyvään saumaan. Tässä pipomallina kuitenkin pienempi pojista, joka sattumoisin on nyt villahousuja vailla.
torstai 23. lokakuuta 2008
Pikkuheppanen
Lapset sairastavat ja viettävät paljon aikaa sylissä. Mitään en oikein ole saanut tehtyä. Paitsi tämän sorminukkehevosen, joka yksinkertaisuudestaan huolimatta ilahdutti lapsia. Yksivuotiaskin sovitti sitä sormeensa monta kertaa. Oli kyllä vähän turhan reilu niin pieneen sormeen, pitäisi varmaan tehdä pikkupikkuheppa vielä.
lauantai 18. lokakuuta 2008
Merellistä tunnelmaa
Tänään pyöräytettiin nelivuotiaan lahjapakettiin käsi- ja sorminuket. Ensimmäiset laatuaan, vaikka pitkään on jo ollut mielessä kokeilla joko käsinukkea tai sorminukkea. No, tuli sitten tehtyä molemmat, kun pääsi alkuun. Näitä voisi ehkä tehdä jouluksi enemmänkin, jos vaan toimivat käytössä (käyttäjäraporttia odotellessa...). Kankaana on kirppikseltä löytynyttä kierrätysfleeceä ja mallit tehdessä syntyneitä. Meritähti on käsinukke, jolla on takana fleeceresorilla varustettu aukko kädelle. Vuokkokala ("nemo") on sorminukke, jonka mahan takaosassa on reikä sormelle.