Leppävirran kintaat, olkaa hyvät!

Nyt viimein valmistui viime keväänä antamani äitienpäivälahja. Ensimmäiset tekemäni oikeat kirjoneuletumput (vauvatumput ja Ailit olivat vasta sparrausvastustajia). Tekemiseen meni noin puoli vuotta - onneksi ei sentään aktiivisesti koko sitä aikaa, vaikka aikaa tumppujen parissa vietinkin tunnin jos toisenkin. Uskallan ehkä jo varovaisesti suunnitella uusiakin tumppuja, antautua lankakorista kuuluvalle Utunan lankojen kutsuvalle kuiskeelle. Lupasin nämä tumput valmiiksi alun perin ennen syksyn pakkasia, eikä nyt vielä kummempia pakkasia ole ollut, joten minähän olen melkein ajoissa. :D