Pientä koostetta kesästä

Hiljainen blogikesä on ollut kiireinen kesä muualla. Viralliset käsityöt saavat vielä odottaa, mutta tässä kesän ajalta muutama käsillä tehty asia.

Talon pihaan keskeneräisen nurmikon keskelle syntyi hiekkalaatikko. Tästä tulee vaikka kukkapenkki sitten joskus, kun lapset kasvavat hiekkalaatikkoiän ohi.

Lastenhuoneen seinään maalattiin piristykseksi vähän raitoja.

Ompelupöytä ja lankakerät ovat vielä hautautuneena muuttolaatikkovuoren uumeniin, mutta jospa niihinkin pääsisi käsiksi vielä syksyn aikana. :)

Ei mitään uutta pilvisen taivaan alla

Sama narina jatkuu kuin edellisissä. Talon viimeistely vie kaiken ajan. Olisin ottanut kuvan edes maalaamastani seinästä, mutta kamerakin on hukkunut muutossa... Mukavaa käsityökesää muille!

Muuttohulinaa

Talo alkaa valmistua ja päästiin jo muuttamaankin. Käsitöille ei silti vielä ole riittänyt juuri ajatusta enempää aikaa. :( Sohvan päällinen on sentään toisen käsiparin avulla päässyt puoliväliin, muttei nyt sentään valmiiksi vielä sekään.

Uusille urille

Leikkiruoista siirrytään nyt joksikin aikaa vähän suurempiin asioihin. Muutto uuteen taloon lähestyy ja osa huonekaluista kaipaa kipeästi päivitystä. Ensimmäisenä kasvojenkohotukseen pääsi rahi, joka sai uuden, melko vaatimattoman, mutta sitäkin pehmoisemman kuoren vanhoista veluuriverhoista. Aurinko ainakin tykkäsi tästä, se teki heti hienot raidatkin rahin päälle.

Leikitään vielä vähän ruualla

Ehkä seuraavaksi jo jotakin muuta, mutta nyt vielä näitä leikkiherkkuja. Pyöryköitä ja lohkoperunoita tällä kerralla. Pyörykät tehtiin yhdessä nelivuotiaan kanssa, resepti on seuraavanlainen:
- yksi sanomalehti, revitään parin sentin palasiksi
- astia, jossa lämmintä vettä
- liotetaan paperisilppua jonkin aikaa
- otetaan kourallinen lionnutta silppua, mytätään ja pyöritellään kädessä palloksi
- annetaan kuivua viikon, kaksi
- maalataan vesiväreillä ja kuivatetaan vielä pieni hetki
- valmiita leikkeihin!

Lohkoperunat yllättivät hankaluudellaan. Tein noita kahta lohkoa yhteensä kai noin viisi tuntia... Ja sinä aikana ehdin pistää lukemattomia kertoja huovutusneulalla sormeeni. Ulkonäkökään ei ole ihan sitä mitä toivoin. Melkein lähdin jo välillä tekemään oikeita lohkopeunoita, että saisin mallin siitä, miten värien kuuluu mennä... Tähän loppuu ainakin vähäksi aikaa Tikkilaukan leikkiruokatarjoilu. ;)

Teddykarhut huviretkellä

Illan pimetessä piipahdin keittiöön ja mitä löysinkään... Pienet nallet pitivät jäätelökestejä matolla! Villasta neulahuovutetut jätskipallot kananmunakennotuuteissa tuntuivat maistuvan karvakuonoille oikein hyvin. Idea jälleen leikkiruokagurultani Annikalta.

Lajitelma leikkiruokaa

Tässä leikkiruokavaihdosta tullut ihana kokoelma herkkuja. Meidän nelivuotias innostui erityisesti tekemään sämpylästä hampurilaisia - väliin laitettiin mm. joulutorttua ja porkkanoita... Ja puolitoistavuotias tykkäsi leikisti natustella lakuja, vaikkei oikeista karkeista vielä oikein mitään tiedäkään.

Suoraan uunista

Pellillinen karjalanpiirakoita, nam nam. Piirakat ovat lähdössä leikkiruokavaihtoon, joten parin viikon sisällä näette 12 erilaisen leikkiruoan kokoelman. Vesi kielellä odottelen täällä paluupostia. :D Piirakkaideasta kiitos jälleen Annikalle. Kuoritaikina on kierrätysfleecestä, puuro Huopanen-langasta.

Ääh ja blääh

Täällä ollaan. Mitään ei synny. Olen aloittanut monta juttua, purkanut, aloittanut taas, purkanut. On ajatuksia ja keskeneräisiä, mutta ei mitään valmista. Kökkö.

Perintöneuleet esille

Uudessa Suuri Käsityö -lehdessä (SK 1/09) oli hauska idea, joka ratkaisi hankalan pulman. Lasten isoisän nuoruuden neuleliivit ovat hakeneet paikkaansa tässä maailmassa ja nyt ne saivat lehden mallin mukaisesti uuden elämän. Saksia ei ole käytetty lainkaan, joten liivien alkuperäinen elämäntehtävä on palautettavissa tarpeen tullen. Tässä kuva ensimmäisestä liivityynystä, toinen on vielä vaiheessa.

Väliaika! Kahvia ja pullaa!

Hatuttaako?-blogin Annikan innoittamana on nyt meidänkin lasten leikkeihin syntynyt leikkiruokaa. Leivonnaiset ovat vanhan fleece-paidan jälkeläisiä. Sitä taikinaa on vielä runsaasti jäljellä, joten uudet leikkileivonnaiset tulevat varmaan jatkossakin olemaan tätä samaa sarjaa. Virtuaalipullakahvit kaikille blogin lukijoille, olkaa hyvät! Kastamisen saa valita kanelikierteestä, kuorrutetusta donitsista ja joulutortusta (jos ihmettelette luumuhillonapin sijoittelua, niin meillä oikeissakin joulutortuissa hillo laitetaan tortun päälle).


Kovempaan nälkään kierremakaroneja ja kalapuikkoja, var so good. Makaronit virkattu villalangasta (ohje Annikalta) ja kalapuikot tilkkupussista löytyneestä fleecestä.

Pientä piristystä keittiöön

Talouspaperin korvikkeet, "kestotalouspaperit" tai pikkurätit, rakkaalla lapsella on monta nimeä. ;) Ne ovat kovin käteviä ja meillä paljon käytössä, mutta yksi ongelma niissä on. Tai oikeastaan kaksi. Neliskanttisia flanelliliinoja ei saa laitettua perinteiseen talouspaperitelineeseen. Ja käytön jälkeen niitä ei auta heittää roskiin, toisin sanoen ne tuppaavat muodostamaan muutaman yksilön kasoja, ennen kuin kulkeutuvat pyykkikoriin saakka. Telineongelma odottaa vielä ratkaisuaan, mutta käytetyille räteille on nyt oma kankainen kori. Pesupussikori? Sen saa siis heittää rätteineen päivineen pesukoneeseen. Materiaaleina kierrätyskeskuksesta löytyneet keltainen tabletti ja raidallinen pöytäliina.



P.S. Kuvan taustana uuteen taloon tulevaa laminaattia.

Joulun lahjontaa

Kameran kuvansiirtojohto löytyi (jee!), joten tässä tilannekatsaus joulusta. Pidän jossain määrin liukuhihnatyöskentelystä, minkä saattaa havaita... Joulupaketteihin kääräistiin 2008 jouluna aikaisemmissa postauksissa mainittujen tiskirättien lisäksi kauppakasseja ja lastenlauluvihkosia, sekä ruokapuolelta saaristolaisleipää ja marinoituja valkosipulinkynsiä. Jotain kaupasta ostettua myös lisäksi, mutta pääasiassa näitä itse tehtyjä. Tässä aluksi muutama paketin ulkokuori, joissa kierrätystä oranssien veluuripussukoiden verran (minun 70-luvulla käyttämäni huppari oli jo niin rei'illä, ettei enää pärjännyt lastenvaatteena *niisk*).


Kauppakasseja lähti maailmalle reilu 10 kappaletta. Yli puolet niistä oli jo annettu pois siinä vaiheessa, kun muistin ottaa kuvan.


Lapsille pakattiin lastenlauluvihkosia, joihin keräsin sellaisten laulujen sanoja, joita itsekin haluaisin omilleni laulaa. Jos siis osaisin/muistaisin sanat... Nyt pääsee lunttaamaan, kun pitihän näitä itsellekin yksi jättää.

Uusi vuosi, uudet sudet

Ei vieläkään kuvia. Kameran johto edelleen hukassa. Tänään piti ostaa uusi, mutta unohtui. Blääh. Ei mulla nyt niin hirveästi valmiita töitä olisi, mutta jotain kuitenkin.

Viime vuotta miettiessä yksi asia tuli heti mieleen. Joululahjojen tekeminen jäi vähän viime tippaan ja itse asiassa yksi on vieläkin kesken... Tänä vuonna päätin aloittaa aikaisemmin, nimittäin tammikuussa! Ensimmäinen joululahja on siis jo puikoilla. Enhän ole liian aikaisessa, enhän?

En ole tavannut tehdä uuden vuoden lupauksia, mutta yhden asian koetan pitää mielessä tässä alkuvuonna. Ajattelin nimittäin kutoa tai ommella jotain susi-aiheista uudenvuodenaattona kotikadulla näkemäni suden kunniaksi (saman suden oli Monnankin naapuri nähnyt). En vielä oikein ole osannut päättää, oliko mahtava kokemus saada nähdä oikea susi (ja vielä lämpimän keittiön turvista) vai olenko enemmänkin säikähtänyt sitä, että kotipihassa liikkuu villi petoeläin. Sitä miettiessä yritän nyt siis väsätä jotakin muistoa tästä (yksipuolisesta) kohtaamisesta.

Rättiä pukkaa

Samaan hengenvetoon edellisen bamburätin kanssa syntyi toinenkin. Digikameran johto on mystisesti kadonnut jonnekin, joten en saa valmiista tekeleestä vielä kuvaa laitettua. Tässä nyt paremman puutteessa ruutukaavio kakkosrätin koirakuviosta. Oikein ja nurin tehtynä kuva ei ehkä ole selkein mahdollinen, mutta koiraihminen kyllä tunnisti oikein labradorinnoutajaksi. :)

Lisäys: Ensimmäisten käyttötestien mukaan imee hyvin nestettä ja myös pyyhkii hyvin. :D


Tässä nyt vihdoin kuvia itse rätistä ja sen mallista.

Jotakin jouluista

Hyvää joulunjälkeistä aikaa! Vihdoin voin blogata edes jotakin jouluksi tehtyä - kaikkea en vielä ole saanut perille enkä ihan kaikkea edes valmiiksi, joten lisää tulossa muutaman päivän sisällä. Tässä nyt kuitenkin ensimmäinen valmis ja toimitettu lahja tältä joululta, tiskirätti. Mualla olen nähnyt näitä tehtävän hamppulangasta, mutta paikallisessa liikkeessä ei sitä ollut, joten kokeilin tehdä bambusta (Cheval Blancin Ambre, 70 % bambua ja 30 % puuvillaa, kolmosen puikot). Aika lirua kutoa, onneksi ei ollut vaikea tekniikka. Pehmeä ja juoksevainen tuo "rätti" oli valmiinakin. Reunus on helmineuletta ja kuvio oikeaa ja nurjaa. Käyttöominaisuuksista en vielä tiedä, toivottavasti ei veny ja vanu kovin.

Lisäys: löysin verkkoneulelehti Ullasta tiskirättijutun, jonka mukaan myös bambulangasta on tehty varsin toimivia tiskirättejä. :D

Ekotehokas tietokone

Ompeluksia en sattuneesta syystä voi vielä blogata. ;) Tässä kuitenkin jotakin, joka viihdytti kolmevuotiasta sen aikana, kun äiti istui ompelukoneella. Teippaus ja muutama numero ovat minun käsialaani, muuten sekä näppäimistön että näytön kuviot ovat kolmevuotiaan suunnittelemat ja toteuttamat (näppäimistöstä löytyy mm. enter, välilyöntinäppäin, nuolinäppäimet, numeronäppäimet sekä ylhäällä että sivussa :D ). Läppärin energialuokka A++++. Koneella on jo kirjoitettu ainakin sähköpostia ja pelattu monenmoisia pelejä (näytöllä näkyykin "hirviöpelin" eli varmaankin isin wowin hahmoja...).


Sitten vielä äksönkuvia aikaisemmin saamastani ihanasta Kiri-huivista.

Lavansaaren lapaset lapselle

Kolmevuotias aina kiinnostuneena seuraa syntyviä ja valmiita tumppuja ja mielellään niitä kokeilee käteensäkin. Silti vasta nyt valmistuivat ensimmäiset omat tumput. Kämmenselän kuvio on (vaihteeksi...) Mary Oljen Kirjokintaista kauneimmat -kirjasta (Lavansaaren kinnas II). Pystyraidat kämmenpuolella ovat Jyväskylän joulumessuilta bongattu idea. Minä olin jotenkin kuvitellut, että pystyraidat eivät pysyisi kiinni toisissaan... No, eivät nuo näytä irtoavankaan. ;)

Langat ovat kaikki suunnilleen samanpaksuisia ja villaa, mutta muuten aika erilaisia (tummanvihreä on Nallea tai 7 veljestä, harmaa-vaaleanvihreä on Kainuun harmaan villaa ja keltainen on tanskalainen kirppislöytölanka). Ainakin näin ennen käyttöä vaikuttaisivat sopivan silti ihan hyvin yhteen. Kämmenselän kuvion leveys 19 silmukkaa, peukalonympärys on 16 silmukkaa ja puikot olivat kolmoset. Peukalossakin toisella puolella Lavansaaren kuvio ja toisella puolella pystyraidat.

Hiiri ja possu leikkisillä

Olen muutaman amigurumieläimen tehnyt joskus aikana ennen blogia. Kissoja ja tiikereitä, tämän ohjeen muunnelmia. Niiden oppien jälkimainingeissa syntyivät nyt nämä sorminuket, harmaa hiirulainen ja karkkivärjätystä langasta suloisen tuoksuinen possu. Menevät 5-vuotiaan synttäripakettiin, toivottavasti ilahduttavat. Meidän vuoden vanha ainakin olisi innolla pistellyt nämä poskeensa, jos olisi saanut...

Hiiren ja possun taustana muuten uudet olohuoneen verhot, jotka eräs hyvällä maulla varustettu läheinen meille toi (kiitos!). :)

Vaipan muodonmuutos

Meillä on kaksi Fuzzi Buns -kestovaippaa, joiden kuminauhat ovat kulahtaneet ihan täysin. Muista vaipoista olen kuminauhoja uusinut, kun niissä kuminauha on ollut vain saumavarassa kiinni. Mutta Fuzzeissa kuminauha on ensin saumavarassa ja sen lisäksi vielä kuminauhakujassa. En uskaltanut purkaa kuminauhakujaa ja ommella sitä uudestaan, kun pelkäsin vaipan falskaavan vanhoista neulanreijistä. Vaipat pääsivätkin sitten pikalaihikselle tai rasvaimuun - vaipan uumalta kuminauhakujan mittainen ja levyinen suikale pois reunoilta. Uuteen saumaan laitoin kuminauhan vain saumavaraan kiinni, niin ensi kerralla vaihto on vähän helpompi. Idea ei ole omani, vaan nettikeskustelusta bongattu (mutta sen verran hyvä, että haluan sen laittaa eteenpäin - jos vaikka tänne eksyisi joku, jolla on sama ongelma). Kuvassa toinen vaippa tuunattuna, toinen odottaa vielä vuoroaan.